Tuleva alkuvuosi on monelle pitkäaikaissairaalle taloudellisesti haastavaa aikaa, kun lääke-, matka- ja terveydenhuollon maksukatot nollaantuvat vuodenvaihteessa. Terveydenhuollon maksukatto on 692 euroa ja lääkekatto on 592 euroa vuodessa. Pakolliset terveydenhoitomaksut ovat aina ruuasta ja muista elämisen kuluista pois.
Nyt on mietittävä, miten ihmisten taloudellisia oikeuksia saisi parannettua niin, ettei osa terveydenhuollon maksuista päädy pahimmassa tapauksessa ulosottoon. Ulosotossa olevien sosiaali- ja terveyspalvelumaksujen määrät ovat Valtakunnanvoudinviraston (1.1.2021 alkaen Ulosottolaitos) tietojen mukaan kasvaneet menneen vuosikymmenen aikana 240 000:sta lähes kaksinkertaisiksi, vajaaseen 460 000 asiaan. Kasvun takana voinee osin olla myös aiempaa tehokkaammin toteutunut perintä esimerkiksi ulkoistusten seurauksena. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon maksut koettelevat pitkäaikaissairaita, jotka ovat maksujen takia köyhyysriskissä.
Riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yksilön perustuslaissa turvattu perusoikeus. Perustuslain (PL, 731/1999) 19 §:n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Palveluista veloitettavat maksut ovat kiinteässä yhteydessä palveluiden tosiasialliseen saatavuuteen. Perustuslakivaliokunta on nostanut asiakasmaksuihin liittyviä kustannuskysymyksiä esiin lausunnoissaan ja todennut, että asiakasmaksut eivät saa siirtää palveluja niitä tarvitsevien tavoittamattomiin.
Monessa EU-maassa, kuten esimerkiksi Tanskassa, perusterveydenhuolto on käyttäjille ilmaista. Suomessa asiakasmaksut ovat Pohjoismaiden suurimpia. Kanta-Hämeen aluevaltuusto käsitteli terveydenhuollon asiakasmaksuja 30.11. Olin sitä mieltä, että hyvinvointialueelle siirryttäessä olisi ollut hyvä tarkastella asiakasmaksujen alentamista tai poistamista kokonaan. Sille tielle ei vielä lähdetty, mutta monet aluevaltuutetuista olivat kanssani samaa mieltä siitä, että tulevaisuudessa asiakasmaksuihin on vielä palattava.
Mielestäni Kanta-Hämeen hyvinvointialueen olisi pyrittävä siihen, että jatkossa olisi mahdollista tarjota perusterveydenhuollon lääkäripalveluita maksutta kaikille kantahämäläisille. Näin esimerkiksi Helsingin kaupunki tekee. Myös kotipalveluiden lääkärikäyntien pitäisi olla maksuttomia.
Tulen tekemään parhaani, että asia etenee.
Emmi Lintonen (sd.)
Kanta-Hämeen aluevaltuutettu