Edesmennyt presidentti Martti Ahtisaari sai vuonna 2008 Nobelin rauhanpalkinnon. Puheessaan hän totesi, että sodat ja kriisit eivät ole väistämättömiä. Ne ovat seurausta ihmisten toiminnasta.
Joka aamu, kun herää, joutuu pelkäämään sitä, mitä pelottavaa Trump on ehtinyt sanoa silloin, kun Suomen kansa on nukkunut ja nähnyt unta paremmasta huomisesta. Nyt voi sanoa kaikille niille, jotka olivat sitä mieltä, ettei sillä ole niin väliä, kuka Amerikan Yhdysvaltoja johtaa, että on sillä väliä. Vasta kuukausi Trumpin valtakaudesta on mennyt ja tusina erilaista maailmaa mullistavaa huononnusta, ja epätasa-arvoon suistavaa päätöstä on tapahtunut Trumpin allekirjoituksilla.
Lännen ja idän jakolinjat eivät enää ole voimassa. Siksi näinä aikoina on vaikea kirjoittaa mitään, etteivät ajatukset kuulostaisi lattealta, jargonialta tai itsestäänselvyyksien toistolta. Elämme aikaa, jossa lähes kaikkia päätöksiä voidaan perustella turvallisuudella. Yhteiskunnan koossa pysymiseksi tarvitaan henkistä kriisinkestävyyttä eli resilienssiä, mutta miten sitä voi rakentaa kriisien keskellä? Tämän päivän reilu parikymppisten koko aikuisikä on ollut matkalla kriisistä toiseen: pandemiaa, sotaa ja talouskriisiä. Resilienssiä tarvitaan kaikissa ikäluokissa, sillä se on tärkeä elementti yhteiskunnan koossa pysymiselle ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuudelle.
Yksilöt ovat yhteiskunnan turvallisuuden avaintoimijoita. Meillä kaikilla on perustuslaillinen oikeus turvallisuuteen, mutta myös velvollisuus toimia kykyjemme mukaisesti turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta vahvistavalla tavalla osana yhteisöjä ja yhteiskuntaa. Yksilöiden toimintakyky sekä turvallisuutta vahvistavat tiedot, taidot ja asenne muodostavat yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden perustan. Ihmisten keskinäinen luottamus on keskeinen yhteiskuntaa koossa pitävä tekijä.
Onkin selvää, että nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa Suomen ja Euroopan kokonaisturvallisuus on pidettävä keskiössä. Varautumisella vähennetään uhkien toteutumisen todennäköisyyttä ja edistetään yhteiskunnan valmiutta kohdata niitä. Valmiuslaki edellyttää, että jokaisella kunnalla on oltava jonkinlainen valmiussuunnitelma poikkeusoloja varten. Useissa kunnissa ja kaupungeissa kuntien johtajat ovat oman toimensa ohella huolehtineet valmiuslain kirjauksen toteuttamisesta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan, hybridivaikuttaminen ja laajat sähkökatkot ovat nostaneet kuntien kiinnostusta poikkeusoloihin varautumiseen. Enää ei varautumissuunnitelmia pidä tehdä oman toimen ohella, vasemmalla kädellä, koska kuntalaisten arjen pitää sujua, vaikka olosuhteet myllertäisivät. Lääkkeitä, terveydenhoitoa, vettä, ruokaa ja lämpöä pitää olla tarjolla kriiseissäkin. Kokonaisturvallisuutta ajatellen ehdotankin, että Kanta-Hämeessä palkattaisi kuntien yhteinen varautumissuunnittelija, joka tekisi hyvinvointialueemme kuntien suunnitelmat kriisitilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseksi.
Emmi Lintonen (sd.)
Forssan kaupunginhallituksen 1.vpj.
Aluevaltuutettu
Alue- ja kuntavaaliehdokas