Yhteiskuntien nopea muutos on näkynyt poliittisen populismin nousuna niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Meillä Suomessa olemme seuranneet jo pitkään perussuomalaisen puolueen populistista ja tuuliviirimäistä politiikan tekoa. Nyt, kun kansalaiset ovat muuttaneet käsitystä EU:sta, ovat perussuomalaiset kääntäneet takkinsa. Perussuomalaisten vuoden 2019 vaaliohjelmassa kerrottiin, kuinka puolueen pidemmän aikavälin strategisena tavoitteena on hallittu ero EU:sta. Vuoden 2024 EU-vaaliohjelmassaan perussuomalaiset eivät enää aktiivisesti aja eroa Euroopan unionista.

Jos perussuomalaisten tahtotila EU-erosta olisi toteutunut, missä me suomalaiset olisimmekaan nyt, kun Ukrainassa soditaan ja Venäjä uhittelee. Olisimme jääneet hyvin yksin, jos perussuomalaisten vaatima vaarallinen EU-ero olisi käynyt toteen. Voiko enää muuta todeta kuin sen, että perussuomalaisten tavoitteet ovat olleet kansallinen turvallisuusriski. Perussuomalaisten tavoite EU erosta olisi ollut kohtalokas Suomelle.    

Kotimaan politiikassa riittää nyt ihmeteltävää, kun historiallisen oikeistolainen hallitus ajaa Suomea kaaokseen. Asiantuntematon ja poukkoileva

hallituspolitiikka on meidän suomalaisten arkea. Hallitus pitää jääräpäisesti kiinni vastakkainasettelua aiheuttavasta työmarkkinalinjastaan ja on kieltäytynyt kaikista aloitteista tilanteen ratkaisemiseksi.  Jos hallitus saa tahtonsa läpi, työntekijälle on jatkossa tarjolla entistä epävarmempia työsuhteita entistä heikommilla työehdoilla. 

Vakituiseen työhön pääseminen vaikeutuu, potkut työstä saa nykyistä helpommin, työttömyysturva pienenee ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin on vaikeampi päästä. Aikuiskoulutustuella kouluttautuminen tai vuorotteluvapaan pitäminen ei ole enää mahdollista. Lakko-oikeutta rajoitetaan, joten työntekijöiden on vaikeampaa puolustaa omia oikeuksiaan. Hallitus on runnonut lakkolakeja läpi kovalla kiireellä, jotta työntekijöiden lakko-oikeutta päästään rajoittamaan mahdollisimman nopeasti.

Välillä on käynyt mielessä, tekeekö maan hallitus Suomesta entisaikojen turvatonta Villiä länttä, jossa kaikesta elintärkeästä -työstä, vedestä, karjasta, öljystä ja kullasta – joutui kansa taistelemaan. Villin lännen maailmassa hahmot kävivät myös saluunoissa, joissa kiistoja ratkottiin revolvereilla. Siihenkö olemme menossa?

Varmasti jokainen meistä ymmärtää, että Suomen taloutta pitää sopeuttaa, mutta sopeutustoimina ei voi olla se, että niiltä, joilla ei ole ollut mitään tähänkään asti, viedään suhteessa eniten. Tosiasiassa varakkaimmat nauttivat edelleen hallituksen erityissuojelusta. Hallitus ei puutu pääomatulojen verotukseen, yritystukiin tai esimerkiksi listaamattomien yritysten osinkoverotukseen, vaikka lähes kaikesta muusta leikataan. Jo nyt on tullut harvinaisen selväksi, että perussuomalaiset ja kokoomus ovat jälleen kerran valmiita pyörtämään kaikki vaaleissa annetut lupauksensa ja tavoitteensa. 

Työläisten ja opiskelijoiden juhlapäivänä vappuna on ajankohtaista todeta, ettei tulevien sukupolvien velkataakan lyhentäminen saa vaarantaa tämän päivän lasten hyvää ja turvallista lapsuutta. Lapsiperheköyhyyttä ei pidä lisätä Suomessa. Valtiovarainministeri Purra on uhannut, että nyt, kun saadaan köyhät lapsiperheet köyhdytettyä ja opiskelijat näännytettyä asumistukileikkausten myötä, voidaan seuraavaksi leikata eläkeläisiltä. Hyväksyykö suomalaiset hiljaa kaiken tämän? Nykyhallitus vie tuhkatkin köyhän pesästä. 

Emmi Lintonen,

EU-vaaliehdokas

Jaa teksti