On välttämätöntä, että lapsuuden ja nuoruuden ainutlaatuinen merkitys ymmärretään hyvinvointialueemme valmistelussa ja päätöksenteossa. Lapset ja nuoret on tehtävä näkyviksi tulevan hyvinvointialueemme rakenteissa, kuten hyvinvointialuestrategiassa. Jotta tässä onnistutaan, on tärkeää ottaa käyttöön heti alusta alkaen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevat käytännöt, kuten lapsivaikutusten arviointi, lapsibudjetointi, perhekeskustyö sekä lasten että nuorten kuuleminen. Lapsuuden ja nuoruuden aikaa ja kehitystä ei ole enää palautettavissa myöhemmissä elämänvaiheissa. Lapsuus- ja nuoruusiän olosuhteet vaikuttavat tulevan elämän hyvinvointiin, terveyteen ja toimintakykyyn. Siksi lapsia ja nuoria tulee kuulla hyvinvointialueen asukkaina ja palveluiden käyttäjinä. Ainakin Forssan seudulla pitää järjestää jo tänä keväänä Lasten Foorumi, jossa koulujen oppilaskuntien edustajista kootaan seminaarin edustajat ja he saavat ottaa kantaa niihin asioihin, jotka ovat lapsille ja nuorille tärkeitä.
Hyvinvointialue merkitsee valtavaa muutosta kuntataloudelle. Uudistuksessa kuntien veroprosentteja tullaan todennäköisesti alentamaan 12,39 prosenttiyksikköä. Se on tulonsiirto hyvinvointialueille. Meidän poliittisten päättäjien on pidettävä huolta siitä, että kunnille jää riittävät resurssit huolehtia lasten ja nuorten laadukkaista peruspalveluista, eli varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, nuorisotyöstä ja harrastustoiminnasta. Ennaltaehkäisyyn on pystyttävä satsaamaan kunnissa. Muussa tapauksessa seurauksena on paitsi lisääntyvää huono-osaisuutta, myös kasvavaa korjaavien sote-palvelujen tarvetta. Keskusteluissa unohtuukin usein, kumpi oli ensin; kuntien peruspalvelut vai sote -muna vai kana? Olen tämänkin lehden palstalla varoitellut siitä, että kuntien tulot puolittuvat, mutta velat jäävät kunnille kokonaisuudessaan. Puheitani ei ole kuultu suurinvestointeja tehtäessä.
Talouden tunnusluvut ohjaavat myös kaikkien palvelujen saavutettavuutta. Tästä huolimatta resurssien puute ei voi olla syy siihen, että lapsi tai nuori joutuu odottamaan kuukausia esim. mielenterveyspalveluja ja hoitoon päästyään joutuu pompoteltavaksi luukulta toiselle. Apua on saatava yhdellä yhteydenotolla. Hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyön onkin oltava saumatonta, jotta palvelut ovat lapsille ja nuorille mahdollisimman selkeitä ja sujuvia. Vaikka opiskeluhuoltopalvelut siirtyvät sote-uudistuksessa hyvinvointialueiden vastuulle, tuttu ”terkkari” ei vaihdu ja kuraattorit sekä koulupsykologit säilyvät lähipalveluina. Vuoden 2022 alusta alkaen oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa on määritelty työntekijäkohtaiset oppilasmäärät eli se, kuinka paljon kuraattoreita ja psykologeja tarvitaan suhteessa oppilas- tai opiskelijamäärään.
Pitkäaikaiset puutteet lastensuojelun resursseissa, sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa tulee korjata hyvinvointialueeseen siirryttäessä. Koronakriisi lisäsi katkoksia moniin lapsiperheiden tarvitsemiin palveluihin, eikä palvelukatkoksiin ole enää varaa. Lasten, nuorten ja perheiden palvelupolut ja -kokonaisuudet tulee luoda sujuviksi ja toisiaan tukeviksi yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa. Koronan vaikutukset varsinkin nuoriin näkyvät vielä pitkään sen jälkeen, kun pandemiatilanne helpottaa. Nuoruuttaan pandemia-aikana eläneet ikäluokat tarvitsevat tukea myös tulevina vuosikymmeninä. Kun lasten ja nuorten hyvinvointiin satsataan, maksaa se itsensä aina takaisin.
Emmi Lintonen (sd.)
Aluevaaliehdokas