Kun olen käynyt laivoilla, olen ihastellut vireitten ikäihmisten iloista paritanssia ja miettinyt sitä, miten paritanssia harrastamalla voi pitää itsensä kunnossa vielä vanhempanakin. Liikunnan riemua, johon meidän nuorempienkin on pyrittävä!
Vaalikeskusteluissa jokainen meistä on kuullut, kuinka Suomessa on jo pitkään kipuiltu kestävyysvajeen aiheuttamien ongelmien kanssa. Mitä tehdä silloin, jos hoitomenot kasvavat tulovirtaa nopeammin? Sosialidemokraatit ovat julkaisseet kansallisen hyvinvointiohjelman, joka pureutuu erityisesti ennaltaehkäisevien toimenpiteiden vaikutuksiin tämän rakenteellisen epäsuhdan korjaamiseksi.
Tiedämme kaikki, että liikunnalla ja liikkumattomuudella on merkittäviä vaikutuksia niin kansanterveydelle kuin myös valtion taloudelle. UKK-Instituutin mukaan liikkumattomuuden vaikutukset vuositasolla ovat noin 3,2 miljardia euroa. Kustannuksiin on laskettu terveyspalvelujen käyttömenot, lääkekustannukset sekä työn tuottavuuden heikentymisen välittömät ja välilliset kustannukset.
Uusimmat tutkimukset alleviivaavat liikunnan positiivisia vaikutuksia eri elämänaloille. Uutta ei ole se, että tulokset kertovat liikunnan parantavan työhyvinvointia ja elämänlaatua, mutta liikunnan yhteys mielenterveysongelmien hoidossa on nyt vahvemmin todennettu. Reipas kävely, venyttely tai paritanssi voivat vaikuttaa jopa puolitoista kertaa tehokkaammin terveyteen kuin terapia ja lääkehoito, eikä sivuvaikutuksia ole nimeksikään. Tulokset oikein sovellettaessa ovat merkittäviä, sillä OECD:n arvion mukaan mielenterveyden häiriöiden vuosikustannukset Suomessa on arvioitu olevan 11 miljardia euroa. Erityisesti liikkumattomuuden osuudeksi tästä kokonaisuudesta on arvioitu 89 miljoonaa euroa.
Työllisyysprosentin nostaminen 85:een tulevan hallituskauden aikana on kunnianhimoinen, mutta saavutettavissa oleva tavoite. Se vaatii toteutuakseen kaikki käytettävissä olevat toimenpiteet, myös liikunnan lisäämisen. Terveenä ja hyväkuntoisena jaksamme työelämässä pitempään, työn tuottavuus lisääntyy, sairausmenot vähenevät ja henkilöstöpulaa voidaan hillitä.
Liikkumattomuus lisää riskiä sairastua kansansairauksiin, esimerkiksi tyypin 2 diabetekseen tai sydän- ja verisuonisairauksiin. Vuositasolla liikkumattomuuden kuluista noin puolet (1,6 miljardia euro) tulee kansansairauksista. Yksin tyypin 2 diabeteksen kulujen on laskettu olevan 391 miljoonaa euroa. Tarvitsemme aktiivisia toimenpiteitä niin työntekijöiden kuin työnantajienkin puolelta. Julkisen sektorin on huolehdittava liikuntapaikkarakentamisesta, terveydenhoidon liikuntareseptien lisäämisestä, yritysten kannustimista ja yksilön oman motivaation nostamisesta. Hyvinvointialueelle siirryttäessä kuntien tehtäväksi tuli järjestää asukkailleen hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista edistävien palvelujen käyttöä. Liikuntapalvelut ja niiden tarjoaminen sekä nuorille, että ikäihmisille on juuri sitä ennaltaehkäisevää toimintaa, joka on nykykunnan yksi tärkeistä lakisääteisistä tehtävistä.
Liikunnallinen elämäntapa omaksutaan jo lapsena. Jos vanhemmat kannustavat omalla esimerkillään lapsia liikkumaan, antavat he samalla lapsille vahvan pääoman pärjätä elämässä eteenpäin. Valitettavasti viimeisin julkaistu LIITU-tutkimus kertoo, että lasten keskuudessa omaehtoinen harrastaminen on vähentynyt ja liikunta koetaan yhä tarpeettomammaksi ja sen merkitys hyvinvoinnille pienemmäksi kuin ennen.
On laskettu, että yli 40 prosenttia kansalaisista kiinnittyy jollain tavalla liikunnan ja urheilun kansalaistoimintaan vuosittain. Seuratoiminnan kautta yhteisöllisyys vahvistuu. Yhteiskunnallisesti on merkittävintä luoda liikkumiseen kannustava yleinen ilmapiiri, jotta jokaisen on mahdollista löytää itselleen mieluisa tapa liikkua. Talouslukujen valossa liikkumattomuuden hintalappu on liian korkea. Kokonaan kestävyysvajetta ei hiihtämällä tai tanssimalla tasoiteta, mutta terveempi kansa ja siitä seuraavat taloudelliset kerrannaisvaikutukset tasoittavat tietä merkittävästi.
Emmi Lintonen (sd.)
Kansanedustajaehdokas