Viime vuonna Suomessa syntyi vajaat 50000 lasta. Suomalaisten syntyvyys on ollut viime vuosina matalampi, kuin koskaan aikaisemmin. Syntyvyyden laskuun etsitään monia syitä eikä siihen yhtä syytä olekaan. Syntyvyyden laskusta puhutaan usein taloudellisena ongelmana. Ihmetellään, miten tulevaisuudessa maksetaan eläkkeet, jos suomalaisia vauvoja ei synny enempää. Parasta perhepolitiikkaa on kuitenkin huolehtia siitä, ettemme leikkaa lapsiemme tulevaisuudesta näinä taloudellisina vaikeina aikoina. Huolehtimalla lapsiperheiden tuen tarpeista mm. lapsilisistä ja verovähennysoikeudesta olemme jo vähän lähempänä oikeudenmukaisempaa lapsiperhepolitiikka. Eikä pidä unohtaa maksutonta varhaiskasvatusta ja laadukasta koulupolkua. On kuitenkin selvää, etteivät lapset lahjomalla synny. Monia asioita voidaan tehdä vielä paremmin niin, että voimme tukea lapsiperheitä. Hedelmöityshoidoista pitäisi uskaltaa puhua enemmän. Hedelmöityshoitoja vuonna 2021 aloitettiin yli 14000. Enemmän, kuin kertaakaan yli kymmenen vuotta kestäneellä tilastointijaksolla. Ikävä kyllä hedelmöityshoitoihin on tälläkin hetkellä pitkät jonot ja niitä on rajoitettu useilla eri perusteilla. Lisäresurssit julkisiin hedelmöityshoitoihin ja palvelusetelit yksityisiin hoitoihin antaisivat toivoa saada kipeästi odotettu ja toivottu lapsi. Sijaissynnytysten kieltoa voisi harkita myös uudelleen tulevassa eduskunnassa. Jokainen toivottu, mutta syntymätön lapsi on inhimillinen tragedia.
Emmi Lintonen,
kansanedustajaehdokas (SD)