Kun olin lapsi, mummini opetti minut parsimaan sukkia ja vaarini liimasi rikkoutuneet leluni kasaan.
Muistan myös, kuinka isä korjasi kierrätyspolkupyörääni uudestaan ja uudestaan, jotta pääsin
pyörälläni liikkeelle. Muutamassa kymmenessä vuodessa elämäntapamme on muuttunut
Euroopassa niin, että vanhan tilalle ostetaan mielellään uutta eikä rikkimennyttä tavaraa aina
korjata. Tähän trendiin on tietysti monta syytä eikä niistä vähäisimpänä ole kertakäyttökulttuuri.
Onneksi Euroopan parlamentti, EU:n neuvosto ja komissio ovat kiinnittäneet asiaan huomiota.
Helmikuun alussa löytyi yhteinen näkemys tavaroiden korjaamista edistävästä säätelystä. Uuden
lain mukaan vahvistetaan ekologista ajattelua ja kestävämpää tapaa kuluttaa Euroopassa, koska
tavastamme kerta- tai kerskakuluttaa syntyy vuosittain miljoonia tonneja jätettä ja
kasvihuonekaasupäästöjä. Esimerkiksi pölynimurit, älypuhelimet ja pesukoneet jäävät usein
korjaamatta. Vain 20 % kaikista puhelimista ja tietokoneista korjataan. Käyttökelpoisten
kulutustavaroiden ennenaikainen hävittäminen aiheuttaa 261 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä.
Räjähdysmäisesti nousevien elinkustannusten ja korkean inflaation vuoksi on erittäin tärkeää luoda
todellinen ”oikeus korjata” -kulttuuri, joka auttaa kuluttajia luonnonvarojen lisäksi säästämään
rahaa. Uusi laki velvoittaisi jäsenvaltiot ottamaan käyttöön taloudellisia kannustimia, jotta
kansalaiset miettisivät ensisijaisesti laitteiden korjausvaihtoehtoja.
Tällainen ”right to repair”-säätely on mielestäni jälleen yksi oikea askel kohti kestävämpää
yhteiskuntaa, koska se lisää yksilön mahdollisuutta toimia vastuullisempana kuluttajana. Nykyään
on onneksi enenevissä määrin ajattelua, että kaikkea ei tarvitse ostaa uutena. Kulutustavaroiden
kiertokulun edistäminen vaatii kuitenkin toimenpiteitä, jotta kertakäyttöyhteiskunnan normit eivät
olisi enää vallassa. Tärkeää olisikin koulujen opetussuunnitelmissa painottaa kestävää kuluttamista
ja kiertotaloutta niin, että pikamuodista siirryttäisiin kohti erilaisia korjaus- ja vuokrapalveluja.
Taloudellista kestävyyttä ei kuitenkaan saavuteta pelkällä kiertotaloudella vaan se vaatii myös
talousjärjestelmien tasa-arvon vahvistamista, sekä ihmisten osto- ja kulutustottumusten
kehittämistä. Arvot ja asenteet kestävää tulevaisuutta kohtaan alkavat itää koulussa ja ne
vahvistuvat läpi opiskelu- ja työelämän.
Seuraavaksi Right to repair -laista äänestetään Euroopan parlamentin sisämarkkina- ja
kuluttajansuojavaliokunnassa (IMCO) ja koko Euroopan parlamentin täysistunnossa. Toivon, että
asia etenee suunnitellulla tavalla, koska se samalla auttaa alan pienyrittäjiä ja käsityöläisiä
saamaan asiakkaita ja työtilaisuuksia.
Emmi Lintonen
Eurovaaliehdokas
Demarinaisten 1.vpj.