Kansainvälistä naistenpäivää on vietetty jo melkein 50 vuotta 8. päivänä maaliskuuta. Naisten päivän ruusujen rinnalla on tärkeä muistuttaa tasa-arvoa estävistä rakenteista. Yksi näistä on naisten kokema vihapuhe.
Euroopan tasa-arvoinstituutin tutkimuksien mukaan verkossa tapahtuva vihapuhe on johtanut nuorten yhteiskunnallisen ja poliittisen aktiivisuuden vähenemiseen. Suomessa jopa lähes 60 prosenttia tytöistä epäröi osallistua somekeskusteluihin väkivallan pelossa.
European Women´s Lobbyn tutkimuksen mukaan naisilla on 27-kertainen riski joutua vihapuheen kohteeksi. Erityisesti naispolitiikkojen kokema vihapuhe on kasvanut ja voi pahimmillaan vaikuttaa päätökseen lähteä mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja ehdolle asettumiseen vaaleissa. Tämä kaventaa demokratiaa.
Vihapuhe on häirintää ja siihen tulee puuttua painokkaasti. Euroopan unioni pääsi alkuvuodesta sopuun historiansa ensimmäisestä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisesta laista. Tuohon lakiin sisältyy verkkohäirinnän ja –ahdistelun kriminalisointi, mikä on jo askel oikeaan suuntaan. Lisätoimia kuitenkin vielä tarvitaan.
Lainsäädännön lisäksi on tärkeää puuttua keskustelukulttuuriin, joka vallitsee sekä sosiaalisen median että eduskunnan keskusteluissa. Monilla sosiaalisen median keskustelupalstoilla toimittajat, tutkijat ja poliittisesti aktiiviset toimijat kokevat vähättelyä, ulkonäön kommentointia, seksuaalissävytteistä ahdistelua ja jopa väkivallalla uhkailua moninkertaisesti vain sukupuolensa takia verrattuna mieskollegoiden saamiin kommentteihin. Tätä kenenkään tytön tai naisen ei pitäisi missään asemassa tai tilanteessa kokea.
Historia opettaa, että sanoista on lyhyt matka tekoihin. Naisiin kohdistuvaa vihapuhetta ei saa normalisoida, vaan siihen on puututtava vahvasti sekä lain keinoin että julkisessa keskustelussa. Vihapuhe on häirintää, jota ei voi hyväksyä.
Tytti Tuppurainen
Demarinaisten ja SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Emmi Lintonen
Demarinaisten varapuheenjohtaja