Silmäterveydenhuollolla on ratkaiseva merkitys suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Useat silmäsairaudet liittyvät ikääntymiseen. Ennusteiden mukaan yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä tulee nousemaan yli 25 prosenttiin vuonna 2030 ja ikääntyneiden osuus jatkaa kasvuaan tulevina vuosikymmeninä. Näkö on ihmisen tärkeimpiä aisteja, joten on aivan uskomatonta, että vuodesta toiseen silmäterveydenhuolto on laiminlyöty osa terveydenhuollon järjestelmää.
Suomessa on OECD:n tutkimuksen mukaan kolmanneksi pisin hoitojono kaihileikkauksiin. Yksittäistä leikkaushoitoa odottavista jonoryhmistä sairaanhoitopiirien sairaaloihin oli elokuun lopussa eniten kaihileikkausta odottavia. Heitä oli yhteensä 11 495, joista yli kolme kuukautta odottaneita oli 5980 (52 %) ja näistä yli puoli vuotta odottaneita oli 1277 (11,1%). Pisimmät odotusajan mediaanit olivat kaihileikkausta odottaneissa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä (150 vrk). Kanta-Hämeessä jonossa oli 31.8.22 329 potilasta. Tilanne on huolestuttava.
Räjähdysmäisesti kasvavat hoitojonot vaarantavat oikea-aikaiseen hoitoon pääsyn ja lisäävät kustannuksia pidemmällä aikavälillä. Vähimmäisvaatimus on, että silmäterveyden hoitojonot erikoissairaanhoidossa pitää puolittaa nykyisestä. Tähän tarvitaan yksityisiä palveluntuottajia, joiden avulla hoitotakuuajat voidaan puolittaa. Tärkeää on myös sanktioida hoitotakuun noudattamatta jättäminen. Lakiin kirjattujen enimmäisjonotusaikojen ylittäminen ei saa olla käytäntö.
Yhtenä ratkaisuna hoitotakuun varmistamiseksi on henkilöstön kelpoisuusvaatimuksien lievennys, jolla mahdollistetaan nykyistä laajemmin tehtävänsiirrot ja moniammatillinen yhteistyö. Ammattihenkilöasetusta pitää muuttaa esimerkiksi niin, että laillistetuilta optikoilta poistetaan ei-lääketieteelliset rajoitukset. Perusteettomia rajoituksia ovat ikä, ns. leikatun silmän rajoite, sekä silmäsairaan kanssa toimimisen täyskielto. Pätevyysvaatimusten osalta on tärkeätä myös huomioida koulutuksen ja terveysteknologian kehitys.
Huolehtimalla silmäterveydenhuollon toimivuudesta parannetaan ihmisten kokonaisvaltaista elämänlaatua ja arjessa selviytymistä. Kiinnittämällä huomiota silmäterveyden palveluiden yksikkökustannuksiin voidaan löytää potilaslähtöisiä ja hyvin saavutettavia ratkaisuja. Nämä palvelut on mahdollista järjestää laadusta ja turvallisuudesta tinkimättä tehokkaasti julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Taloustutkimuksen mukaan ihmiset hakevat apua silmiin tai näkemisiin liittyviin ongelmiin optikkoliikkeestä 67 %, yksityiseltä lääkäriasemalta 22 % ja vain 15 % terveysasemalta. Palveluntuottajan valinnassa pitää valita kustannustehokkain vaihtoehto. Julkisten ja yksityisten palveluiden tuotantokustannukset pitää tuoda esille yhdenvertaisesti, jotta voidaan tehdä verovarojen riittävyyden kannalta oikeita ratkaisuja. Palvelusetelin tarjoaminen pitää tehdä velvoittavaksi, mikäli hoitotakuu ei toteudu. Seteliä pitää jatkossa tarjota myös, mikäli palvelu on saatavilla yksityiseltä sektorilta samaan hintaan tai edullisemmin, kuin julkiselta puolelta.
Vaalikauden 2023 -2027 aikana on löydettävä ratkaisuja Suomen silmäterveydenhuollon haasteisiin ja on huolehdittava siitä, että Suomessa on laadultaan, saatavuudeltaan ja kustannusvaikuttavuudeltaan maailman paras näönhuolto.
Emmi Lintonen
optikko, optometristi
kansanedustajaehdokas (sd)