Emmi Lintonen Demarinaisten 1.vpj

Arvoisat naiset, hyvät ystävät, 

On hienoa olla täällä tänään vahvojen demarinaisten ympäröimänä.


Olen Emmi Lintonen 35-vuotias optikko Forssasta. Olen naimisissa ja minulla on kaksi tytärtä, kahdeksanvuotias Elle-Lidia ja viisivuotias Hilda. Olen Forssan kaupunginhallituksen 1. vpj ja Hämeen demarinaisten puheenjohtaja. 

Olen saanut myös toimia tämän kunniakkaan liiton ensimmäisenä varapuheenjohtajana menneet neljä vuotta.

Kävin kerran torikahvilla mielenkiintoisen keskustelun, jossa eräs kuntalainen kertoi, että uskoo minun saaneen äidinmaidossa huolehtimisen geenin, koska olen mukana päätöksenteossa. Olen usein miettinyt tätä asiaa ja voin kokemuksesta todeta, että meillä jokaisella täällä salissa on tämä sama huolehtimisen geeni, koska me olemme demarinaisia. Me emme halua jättää ketään huoliensa kanssa yksin.

Sosialidemokraattiset naiset ovat jo reilun vuosisadan tehneet tärkeää, juuri sitä tärkeää geeniemme mukaista huolehtimistyötä, jossa huolehdimme heikommassa asemassa olevista. Voimme olla ylpeitä juuristamme ja voimme olla tyytyväisiä siitä, kuinka tärkeässä asemassa tämä sosialidemokraattisten naisten yhteiskunnallinen osallistuminen on ollut. 

Me naiset olemme se muutosvoima, joka taistelee köyhyyttä, tuloerojen kasvua ja eriarvoistumista vastaan.

Pidän tärkeänä sitä, että tämä huolehtimistyö jatkuu. 

Maailmaa ei voi rakentaa ilman toivoa turvallisen muutoksen mahdollisuudesta.

Tulevina vuosina olemme mukana rakentamassa uutta, kun käydään historian ensimmäiset aluevaalit ja hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Historiallista sote-uudistusta viedään eteenpäin sosialidemokraattien johdolla niin, kuin aikoinaan kaikkien kiittelemää peruskoulu-uudistustakin. On selvää, että oikeistopuolueita harmittaa se, etteivät he onnistuneet luomaan uutta sote-järjestelmää Suomeen, vaan sen teki sosialidemokraattinen pääministeri Sanna Marin, joka sai pitkään kestäneen soteprosessin päätökseen. Sanna Marinin hallitus teki sen, mistä muut hallitukset ovat vain haaveilleet. 

Monia huolenaiheita on vielä edessä. Meidän kaikkien tulee olla mukana varmistamassa, että soteuudistus toimii ja onnistuu. Tarvitsemme hoitoalalle tarpeeksi henkilökuntaa ja heille tulee maksaa heidän ansaitsemansa palkka. Sama koskee niin ikäihmisten palveluita kuin lasten päivähoitoa. Mielestäni on uskomaton vääryys, että meidän rakkaista huolehtiville ei makseta hoitotyöstä kunnon korvausta.

Yksi tämän hetken suurimpia ongelmia on eriarvoistumisen kierre. Korona-aika koetteli monia perheitä ja arjen palautuminen normaaliksi vaatii paljon toimenpiteitä. Ehkä kaikista huolestuttavin ja surullisin nyky-yhteiskunnan ilmiö on kuitenkin se, jos lapsiamme pitää suojella vanhemmiltaan. Miten voisimme tukea perheiden jaksamista paremmin ja antaa heille turvaa ja toivoa paremmasta. Miten voimme huolehtia siitä, että ne, jotka eivät jaksa, saavat apua. 

Hyvät toverit, siskot,
aika on rajallinen enkä siksi voi tässä puhua kaikesta siitä vääryydestä, mikä kääntää meidän sydämiä. 

Mutta hyvät siskot me pidämme huolen siitä, että kaikki pidetään mukana.

Jokaisen yhteiskuntamme jäsenen ihmisarvo on jakamaton. Meille jokaiselle kuuluu terveys, turvallisuus ja koulutus. Meidän on turvattava nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Jokainen tulevaisuuden lapsi ansaitsee terveellisen ja turvallisen ympäristön kasvaa. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ympäristö, ihminen ja talous on otettava tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. 

Pienten tytärten kanssa touhutessa olen saanut huomata, että lasten kirjallisuudessa ja elokuvissa on usein ajatuksia, joita meidän aikuistenkin on hyvä pysähtyä hetkeksi ajattelemaan. Yksi perheemme suosikki- elokuvista on Marjatta Kureniemen kirjoihin perustuva Onnelin ja Annelin talvi, jossa todetaan, että ”Maailman tulevaisuus riippuu siitä, miten pienempien käy”.  Lause kiteyttää hienosti sen ajatuksen, että meidän tulee aina huolehtia pienemmistä ja heikommista.

Olen ylpeä siitä, että olen saanut toimia tämän liiton johdossa ja mitä nöyrimmin pyydän nyt teiltä, että saisin jatkoa työlleni. Geeniemme mukainen huolehtimistyö on vielä kesken. Jatketaan sitä yhdessä. Kiitos!